Ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmentaja -koulutus (25 op)

Nepsy

Ratkaisukeskeiseksi  neuropsykiatriseksi valmentajaksi valmistuneet

Kymenlaakson kesäyliopistosta on valmistunut jo lähes 100 ratkaisukeskeistä neuropsykiatrista valmentajaa. Kuvassa viimeisimmät, 9.3.2017 valmistuneet. Kurssilaisten keskuudessa oli loistava yhteishenki ja päätöspäivänä oli ilmassa niin iloa valmistumisesta kuin haikea olo yhteisten koulutushetkien päättymisestä. Yhteistä päättäjäishetkeä juhlistettiin herkuin ja kakkukahvein.

Lisäksi valmistumisensa merkiksi opiskelijat ideoivat ja teettivät itselleen koulutuksen teeman mukaisesti ”Huomaa hyvä” rannekorut.
Tämä muistuttaa heitä yhteisistä hyvistä opiskeluhetkistä ja opintojen aikana saaduista tiedoista, kuinka myönteistä suhtautumista ja hyvän huomaamista viedään omaan työhön. Nyt heillä on työkaluja ohjata ja opastaa  tukea tarvitsevia uuden myönteisen elämänpolun rakentamiseen.

Pääkouluttajana toimi erityisluokanopettaja, ratkaisukeskeinen työnohjaaja, neuropsykiatrinen valmentaja, tohtorikoulutettava Kaisa Vuorinen. Koulutuksen johtajana toimi psykiatrinen sairaanhoitaja, ratkaisukeskeinen valmentaja, työnohjaaja Kirsi Saukkola. Lisäksi koulutuksessa vieraili muita asiantuntijoita.

nepsy Kaisa

Pääkouluttaja Kaisa Vuorinen

Koulutuksessa oli yhteensä 10 lähiopetuspäivää, jotka toteutettiin kahden päivän jaksoissa n. kuukauden välein. Lisäksi koulutukseen liittyi itsenäistä opiskelua ja erilaisia tehtäviä.

Koulutus antoi monipuolista tietoa ja käytännön keinoja ja työkaluja pulmatilanteisiin työskenneltäessä erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden kanssa. Koulutuksen tavoitteena on perehtyä neuropsykiatrisessa valmennuksessa käytettäviin menetelmiin, joiden avulla asiakas oppii käyttämään omia voimavarojaan ja suuntaamaan toimintansa hyvään tulevaisuuteen. Tavoitteena on saada työntekijän omaan arkiseen työhön uusia myönteisiä, konkreettisia käytännön työkaluja, joiden avulla voidaan ohjata ja opastaa erityistä tukea tarvitsevan henkilön uuden myönteisen elämänpolun rakentamiseen. Neuropsykiatrinen valmentaja toimii myös tukijana asiakkaan tukiverkostoissa. Koulutuksen saaneet voivat toimia neuropsykiatrisina valmentajina joko yksityisesti tai omassa työtehtävässään sekä alan asiantuntijoina ja tukena työyhteisössään. Koulutus täyttää Neuropsykiatriset valmentajat ry:n asettamat neuropsykiatrisen valmentajakoulutuksen laatukriteerit.

Voisitko sinä olla seuraava ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmentaja?
Seuraava kurssi alkaa 21.3.2017

Koulutus soveltuu henkilöille, jotka työskentelevät tällä hetkellä tai joilla on työkokemusta erityislasten, -nuorten ja -aikuisten parissa. Koulutus soveltuu hyvin mm. opettajille, erityisopettajille, eri alojen terapeuteille, sosiaali- ja terveysalalla työskenteleville hoitajille ja ohjaajille, mielenterveys- ja päihdetyöntekijöille sekä muille opetus-, kasvatus-, sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöille.

Suositellaan, että pääsyvaatimuksena koulutukseen on vähintään opistotasoinen sosiaali-, terveys- tai kasvatusalan tutkinto. Poikkeustapauksissa voidaan hyväksyä myös muu tutkinto, jos hakijalla on vahva työkokemus alalta sekä perustiedot ihmisen käyttäytymisestä ja kehityksestä.

TUTKIMUSTA TIIBETILÄISKYLÄSSÄ

sonja-tiibet
Olen Sonja Laukkanen ja kotoisin Kuusankoskelta. Vuonna 2001 aloitin opinnot Helsingin yliopistossa Itä-Aasian tutkimuksessa. Kiinnostuksen kohteinani olivat lähinnä Kiinan vähemmistöt ja etnisyys, joista aluksi tutkin naxi-vähemmistöä. Vuonna 2009 päätin sitten muuttaa Pohjois-Yunnaniin käytännössä katsomaan, kuinka asiat siellä toimivat. Olin rakastunut alueeseen edellisenä vuonna ajauduttuani sinne varsinaiselta tutkimusalueeltani Lijiangista, joka on alueen suurin turistikeskus, varsinainen naxi-kulttuurin disney land.

Ensin suunnittelin perustavani baarin Zhongdianin kaupunkiin, joka on Diqingin maakunnan hallinnollinen pääkaupunki. Vuonna 2002 kaupunki muutti virallisesti nimensä Shangri-laksi houkutellakseen alueelle turisteja. Vähäisten rahavarojeni vuoksi ajauduin kuitenkin Deqiniin, joka sijaitsee aivan Diqingin luoteiskulmassa Tiibetin itsehallintoalueen rajalla. Tiibetiläisten asuttamat alueet jakautuvat Keski-Tiibetiin (U-Tsang eli nykyinen Tiibetin itsehallintoalue), Amdoon ja Khamiin ja näiden alueiden asukkaita nimitetään liittämällä -pa alueen perään eli Khamin asukas on khampa. Historiallisesti Diqing kuuluu Khamiin, mutta se on ollut osa Yunnanin provinssia 1720-luvulta lähtien ja siihen viitataan usein alueena, missä tiibetiläinen maailma sulautuu monietniseen Yunnaniin. Diqing on tunnustettu tiibetiläisten autonomisena alueena, vaikka sen asujaimisto koostuu 11 vähemmistökansallisuudesta tiibetiläisten ollessa 33 % (vuonna 1985 osa alueesta luokiteltiin lisujen autonomiseksi alueeksi).

Xidangissa tapasin paikallisen perheen, jonka kanssa päädyin perustamaan guesthousen. Perheeseeni kuului isä, äiti, mummo, pappa ja kaksi veljeä ja asuin kylässä kaksi ja puoli vuotta. Muutin myös graduni aiheen ja lopulta se valmistui otsikolla Globalisaatio tiibetiläiskylässä. Xidang sijaitsee Meili lumivuorten kansallispuistossa. Nämä vuoret ovat osa Kolmen rinnakkaisen joen -luonnonsuojelualuetta. Täällä kolme Aasian suurista joista, Yangtse (Jinsha), Mekong (Lancang) ja Salween (Nujiang), virtaavat lähellä toisiaan syvissä samansuuntaisissa rotkoissa 300 km matkan. Alue on UNESCOn mailman luonnonperintökohde ja luonnon monimuotoisuuden hotspot rikkaan ilmastollisen vaihtelevuuden (subtropiikista jäätiköihin), eläimistön ja kasviston vuoksi. Lisäksi nämä vuoret ja varsinkin korkein huipuista, Khawa Karpo (6740 m), ovat pyhiä tiibetiläisille. Turistien lisäksi siis myös tuhannet pyhiinvaeltajat vierailevat alueella vuosittain.

Xidang koostuu noin 80 talosta eli 350 ihmisestä. Suurin osa Diqingin asukkaista on maanviljelijöitä, jota laiduntavat karjaansa vuorilla kesäkuukausina. Kyläläiset viljelevät vehnää, ohraa ja maissia sekä nykyisin myös viinirypäleitä. Lisäksi jokaisella perheellä on vihannesmaa omiin tarpeisiin sekä saksanpähkinäpuita ja hedelmäpuita omenoista appelsiineihin. Vuorilta he keräävät sieniä (mm. männyntuoksuvalmuska) ja tiibetiläisen lääketieteen yrttejä myytäviksi (esim. lumilootus saussurea). Maanviljelyn lisäksi turismiin liittyvät tulot ovat kasvaneet viime aikoina.

Xidang sijaitsee luonnonsuojelualueella, muttei se ole paikan suurin turistikohde. Suurin osa turisteista yöpyy Feilaisissa, josta on näkymä korkeimmista huipuista, ja vierailevat ehkä Mingyongin jäätiköllä, jonka läheisyyteen pääsee autolla. Seikkailunhaluisimmat turistit menevät Yubengiin, joka on kylä kolmen lumivuoren välisessä laaksossa, ja josta voi tehdä päiväretkiä jäätikköjärville tai Pyhille vesiputouksille. Yubengiin ei ole autotietä vaan sinne täytyy patikoida tai ratsastaa muulilla. Muulikuljetukset ovatkin tähän asti olleet suurin tulonlähde turismista Xidangin asukkaille. Lisäksi monet miehistä työskentelevät oppaina tai autonkuljettajina turisteille. Suurin osa oppaista ja kuljettajista on miehiä. Vanhemmat miehet opastavat ja ajavat yleensä lähireittejä nuorten miesten lähtiessä Lijiangiin työskentelemään suurille matkatoimistoille tai houkuttelemaan omia asiakkaitaan.

Kaiken kaikkiaan asuin Pohjois-Yunnanissa nelisen vuotta, minkä jälkeen siirryin Alankomaihin Leidenin yliopiston aluetutkimuksen laitokselle tekemään väitöskirjaani. Alkuperäinen aiheeni on siirtynyt globalisaatiosta enemmän identiteettiin ja sen autenttisuuteen, mutta Xidangin sijainnin vuoksi tutkimukseni on laajentunut käsittelemään myös perintöä, turismia, luonnotokäsityksiä ja kehitystä.

 

_____

Yllä Sonja mielenkiintoinen kirjoitus hänen kokemuksistaan Tiibetiläiskylästä. Kevään 2017 aikana Sonja kertoo enemmän kokemuksista Kymenlaakson kesäyliopiston järjestämässä Webinaarissa. Ilmoitamme ajankohdan myöhemmin.

Kymenlaakson kesäyliopisto – 50-vuotta elinikäistä oppimista

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Meillä on tänä vuonna kaksinkertainen ilo juhlia. Vietämme monin tapahtumin Suomi 100 juhlavuotta ja myös Kymenlaakson kesäyliopiston 50-vuotisjuhlavuotta.

Kymenlaakson kesäyliopisto on aloittanut toimintansa Kotkan kaupungin ylläpitämänä kesäkorkeakouluna vuonna 1967, josta toiminnan laajennettua perustettiin maakunnallinen Kymenlaakson kesäyliopiston vuonna 1970. Tällöin ylläpitäjäksi tuli Kymenlaakson maakuntaliitto ja vuodesta 1993 lähtien ylläpitäjänä on toiminut Kymenlaakson Liitto.

Kymenlaakson kesäyliopisto täydentää omalta osaltaan maakunnan koulutustarjontaa monipuolisella ja laajalla tarjonnalla. Vaikkei Kymenlaaksossa ole omaa yliopistoa, voi kesäyliopistossa opiskella monia yliopisto-opintoja tutkintotavoitteisesti, täydentää ammatillista osaamistaan, opiskella harrastuspohjaisesti tai osallistua erilaisiin seminaareihin. Lisäksi tarjolla on ainutlaatuista klassisen kuvataiteen opetusta Repin-instituutin kuvataidekoulussa, jollaista ei löydy muualta Suomesta.

Seuraamme alueen koulutustarpeita ja pyydämme asiakkailtamme ja yhteistyökumppaneiltamme ideoita, jotta voimme vastata koulutustarpeisiin. Toimintamme onkin joustavaa, koska meillä ei ole lainkaan vakituisia opettajia, vaan palkkaamme aina kouluttajamme tiettyä koulutusta varten. Näin voimme nopeasti ja joustavasti järjestää koulutuksia erilaisiin tarpeisiin. Tavoitteemme on löytää kuhunkin koulutukseen kouluttajaksi parhaita mahdollisia asiantuntijoita, jotta asiakkaamme saisivat parasta mahdollista koulutusta.

Olemme pieni toimija, mutta tuemme omalta osaltamme elinikäistä oppimista, jolla voidaan tukea maakunnan kehittämistä ja kehittymistä elinvoimaiseksi ja osaavaksi maakunnaksi.

Kuten tiederehtorimme professori Kirsti Lonka toteaa kirjassaan Oivaltava oppiminen (2015): ” Oppimisella ei ole ikärajaa. Sitä tapahtuu jo ennen syntymää ja aina ihmisen viimeiseen elinpäivään asti. Jos ihminen ei jatkuvasti kehity ja opi uutta, hän alkaa taantua ja menettää otteensa elämästä.”

Elina Ivakko
rehtori
Kymenlaakson kesäyliopisto

kesa%cc%88yliopisto_logo_50v_final

Mindfulness-ohjaajakoulutus (10 op)

valkovuokot

Tule opiskelemaan Mindfulness ohjaajaksi Kymenlaakson kesäyliopistossa Kouvolassa.
Koulutusta on yhteensä kymmenen päivää. Päivämäärät ovat: 15.-16.4., 20.-21.5., 17.-18.6., 19.-20.8. ja 16.-17.9.2016 perjantai ja lauantai klo 9-15.30

Kouluttajana toimii Taina Siukola, MMM, mindfulness-ohjaajien kouluttaja, työyhteisökouluttaja ja coach, työnohjaaja
Lisätietoja kouluttajasta löydät oheisen linkin kautta hänen nettisivuiltaan http://mindfulnesstyossa.fi/kouluttajat/taina-siukola/

Koulutus soveltuu henkilöille, jotka haluavat syventää omia mindfulness-taitojaan ja oppia käyttämään mindfulness-pohjaisia menetelmiä työssään yksilöiden ja/tai ryhmien ohjaamisessa. Koulutukseen osallistuvilta vaaditaan vähintään mindfulness-peruskurssia vastaavaa osaamista sekä omaa kokemusta mindfulnessin harjoittamisesta.

Lisätietoja koulutuksesta löydät Kymenlaakson kesäyliopiston nettisivuilta http://www.kymenlaaksonkesayliopisto.fi

Ulos oppimaan – sata ideaa ulko-opetukseen

Aurinkoisena huhtikuun päivänä noin 20 alakoulun opettajaa kokoontui Kotkan Höyrypanimolle KM, luokanopettaja Matti Tampion johdolla saamaan sata ideaa ulko-opetukseen.

Matti Tampio

Matti Tampio


Monissa luokissa on tuttua, ettei oppilaat jaksaisi istua hiljaa paikallaan, vaan mieluummin juoksisivat ja touhuaisivat muuta. Ulos menokin voi opettajasta tuntua vaivalloiselta, mitä siellä voisi tehdä, jotta vilkkaat lapset pääsevät purkamaan energiaansa ja samalla ryhmä pysyisi hallinnassa. Iltapäivän kestävä koulutus antoi opettajille ajatuksia erilaisista ulkoleikeistä.

Ulos oppimaan -koulutuksen tavoitteena oli saada ideoita ulkona toteutettaville tunneille, jotka parantavat luokan ryhmähenkeä ja tekevät oppilaista virkeämpiä ja motivoituneempia. Samalla kokeiltiin toiminnallisia harjoitteita ja oppitunteja käytännössä. Koulutus oli hyvin käytännönläheinen, joten saadut ideat on helppo toteuttaa omien oppilaiden kanssa. Opettajat olivat tyytyväisiä saamiinsa ideoihin ja Kymenlaaksossa on varmasti toteutettu kevään aikana ainakin sata ideaa, miten ulkona voi oppia.
ulos oppimaan

Jollet päässyt kevään kurssille Kotkaan niin uusi koulutus on Kouvolassa maanantaina 14.9.2015 klo 13-16. Lisätietoja koulutuksesta ja ilmoittautumiset http://www.kymenlaaksonkesayliopisto.fi

Sosiaali- tai terveyshallintotiedettä opiskellen kohti maisterin tutkintoa

Sosiaali- ja terveyshallintotieteen opinnot antavat monitieteisen ja kokonaisvaltaisen asiantuntemuksen erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon johtamis-, kehittämis- ja tutkimustehtäviin, joissa ratkaistaan esimerkiksi palvelujen tuottamisen ja vaikuttavuuden kysymyksiä. Opetuksen painopistealueina ovat mm. sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden rakenne, niiden organisointi ja arviointi, sekä ohjaus ja toiminnan nykyiset ja tulevat muutokset.

Sosiaali- ja terveyshallintotieteen opintoja voit lähteä opiskelemaan tutkintotavoitteisesti Kymenlaakson kesäyliopistossa. Jos sinulla on aiempi väistyvän sosiaali- tai terveysalan koulu- tai opistoasteen tutkinto tai sosiaali- tai terveysalan ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkinto, voit aloittaa sosiaalihallintotieteen opiskelun suoraan aineopinnoista. Muuten täytyy ensin suorittaa joko sosiaali-, terveys-, hallinto- tai yhteiskuntatieteenalan tai valtiotieteen perusopinnot.

Sosiaali- ja terveyshallintotieteen aineopinnot ovat tarjolla Kymenlaakson kesäyliopistossa ja niiden lisäksi kesäyliopistossa voi suorittaa mm. tutkintoon liittyviä sivuaine-, menetelmä- ja kieli- ja viestintäopintoja. Joten kesäyliopistossa opiskelemalla voit edistää opintoja tutkintotavoitteisesti, vaikkei kesäyliopistosta voi tutkintoa saadakaan. Kun olet opiskellut tietyn määrän tutkintoon liittyviä opintoja voit hakea yliopistoon tutkinto-opiskelijaksi Avoimen yliopiston väylän tai Maisterivalinnan kautta.

Ohessa Itä-Suomen yliopiston mukainen tutkintorakenne. Aiemmilla tutkinnoilla esim. alaan liittyvällä ammattikorkeakoulututkinnolla saa hyväksilukuja joistakin osioista. Näistä saa lisätietoja kesäyliopistolta tai yliopistolta.

Sosiaali- ja terveyshallintotieteen tutkintorakenne
Terveystieteiden tai yhteiskuntatieteiden kandidaatti 180 op
-Pääaineen perus- ja aineopinnot 60 op
-Kandidaattitutkintoa täydentävät pääaineopinnot 25 op
-Muut tutkintoon sisältyvät opinnot 21 op
-Kieli- ja viestintäopinnot 14 op
-Muut opinnot, sisältää sivuaineen 60 op
Terveystieteiden tai yhteiskuntatieteiden maisteri 120 op
-Pääaineen opinnot 95 op
-Sivuaineopinnot
Yhteensä 300 op

Lähteenä Itä-Suomen avoimen yliopiston esitteet/Ulla Kekäläinen

Tutkintotavoitteinen opiskelu sosiaalityön opinnoissa

Tahdotko opiskella tutkintotavoitteisesti
sosiaalityötä ?

(vastaava rakenne sopii soveltaen moneen muuhunkin
aineeseen)

Sosiaalityötä pääaineena opiskellen voit valmistua yhteiskuntatieteiden maisteriksi ja pätevöityä vaikkapa sosiaalityöntekijäksi. Kymenlaakson kesäyliopistossa sinulla on mahdollista opiskella tutkintotavoitteisesti, vaikka kesäyliopistosta ei voikkaan saada tutkintoa. Kesäyliopistossa opiskelu on hyvä tapa päästä opintojen alkuun ja hakeutua yliopistoon avoimen yliopiston väylän tai maisterihaun kautta.

Mikäli opiskeluryhmistä saadaan riittävän suuria, on Kymenlaakson kesäyliopistossa mahdollisuus toteuttaa niin sosiaalityön perus-kuin aineopintoja ja tutkintoon liittyviä sivuaine, kieli-viestintä ja menetelmäopintoja. Avoimessa yliopistossa suorittamasi opinnot ovat aivan vastaavia kuin yliopistossa ja usein opettajina ovat yliopiston omat opettajat.

Jos sinulla on pohjakoulutuksena sosionomi, niin saat jonkin verran hyväksilukuja sosiaalityön opinnoista opintojen eri vaiheessa. Niistä tarkempia tietoja saat Kymenlaakson kesäyliopistolta ja yliopistolta.

Tiesithän uudesta lakimuutoksesesta: ”Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki hyväksyttiin eduskunnassa 12.3.2015. Uuden lain myötä sosiaalityöntekijän, sosionomin ja geronomin ammattia voivat harjoittaa vain sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolta ammatinharjoittamisoikeuden saaneet. Samalla heidän toimintansa siirtyy valvonnan piiriin.”

”Laki tiukentaa tilapäisesti toimivan sosiaalityöntekijän kelpoisuuden määrittelyä: Kun aikaisemmin sosiaalityöntekijän sijaisena on voinut toimia käytännössä lähes millä koulutuksella tahansa, tulee sijaisen jatkossa olla sosiaalityöntekijän ammattiin opiskeleva henkilö, joka on suorittanut hyväksytysti sosiaalityön aineopinnot ja käytännön harjoittelun. Lisäksi hänen tulee toimia ammattiin valmistuneen sosiaalityöntekijän johdon ja valvonnan alaisena.”

”Laki on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2016. Lakiin sisältyy myös siirtymäsäädökset, joiden mukaan tällä hetkellä nykyisen kelpoisuuslain mukaan kelpoiset sosiaalihuollon ammattihenkilöt voidaan rekisteröidä uuden lain mukaisesti.”

http://www.talentia.fi/ajankohtaista/talentian_tiedotteet/talentian_yli_20_vuoden_tyo_palkittiin_sosiaalityontekija_ja_sosionomi_laillistetuiksi_ammateiksi.6965.news

Sosiaalityön opinnoista voit suorittaa suurimman osan avoimessa yliopistossa Kymenlaakson kesäyliopistossa, jossa opinnot suoritetaan Itä-Suomen tutkintovaatimusten mukaisesti. Vaastaavasti sosiaalityötä voi opiskella muissakin yliopistoissa, mutta opintojen sisällöt ja hyväksiluvut vaihtelevat yliopistoittain. Ohessa Itä-Suomen yliopiston tutkintorakenne.

Tutkintorakenne ja opinnot
Yhteiskuntatieteiden kandidaatti 180 op
Sosiaalityön perusopinnot 25 op
Sosiaalityön aineopinnot 55 op
Kieli-ja viestintäopinnot 10 op
sekä muut kaikille yhteiset opinnot 24 op
Sivuaineopinnot
Yhteiskuntapolitiikan, erityisesti sosiaalipolitiikan perusopinnot 25 op
Vapaasti valittavat sivuaineopinnot 40 op

Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto 120 op

Sosiaalityön syventävät opinnot
Kaikille yhteiset sosiaalityön opinnot 35 op
Sosiaalityön syventävät erityisalaopinnot 25 op
Tutkimusmenetelmäopinnot:
Yhteiskuntatieteiden syventävät tutkimusmenetelmäopinnot 10 op
Tutkielmaopinnot:
Sosiaalityön tutkielmaseminaari ja tutkimuspraktikum 10 op ja Sosiaalityön pro gradu-tutkielma 40 op

Reitti yliopistoon

1)Sosiaalityön perusopinnot 25 op
2)Sosiaalityön aineopinnot 35 op
3)Sivuaineopinnot: yhteiskuntapolitiikan perusopinnot + vapaasti valittavat sivuaineopinnot
4) Kieli- ja viestintäopintoja
5) Menetelmäopintoja yms.
6)Haku erillisvalinnan kautta avoimen yliopiston tai maisteriväylän kautta tutkinto-opiskelijaksi aiemmasta tutkinnosta riippuen
7)Täysipäiväisenä tutkinto-opiskelijana loput koulutusohjelman opinnot

Tahdotko kasvatustieteen maisteriksi?

Tahdotko opiskella tutkintotavoitteisesti
Kasvatus- ja aikuiskasvatustieteen asiantuntijakoulutusohjelmassa ?
(vastaava rakenne sopii soveltaen moneen muuhunkin
aineeseen esim. erityispedagogiikka)

Kymenlaakson kesäyliopistossa sinulla on mahdollista opiskella esimerkiksi kasvatus- ja aikuiskasvatustieteen sekä erityispedagogiikan tieteenalaopintoja tutkintotavoitteisesti. Mikäli opiskeluryhmistä saadaan riittävän suuria, on Kymenlaakson kesäyliopistossa mahdollisuus toteuttaa niin perus-, aine- kuin syventäviä opintoja ja tutkintoon liittyviä sivuaine, kieli-viestintä ja menetelmäopintoja. Omalla paikkakunnalla opiskelu on kätevää kun voit edistää omia opintoja, eikä tarvitse matkustaa yliopistopaikkakunnalle. Avoimessa yliopistossa suorittamasi opinnot ovat aivan vastaavia kuin yliopistossa ja usein opettajina ovat yliopiston omat opettajat. Avoimessa yliopistossa suorittamasi opinnot hyväksiluetaan sellaisenaan, jos ne liittyvät opintojesi opintosuunnitelmaan. Kun sinulla on tietty määrä opintopisteitä vaadituista aineista voit hakeutua ns. Väylän kautta yliopistoon tutkinto-opiskelijaksi.
Kasvatus- ja aikuiskasvatustieteen sekä erityispedagogiikan opinnot ovat tieteenalaopintoja, eikä niistä siis valmistu opettajaksi. Jos tahdot opiskella opettajaksi näistä opinnoista saa kuitenkin hyväksilukuja, jotka selviävät tarkemmin kun pääset yliopistoon tutkinto-opiskelijaksi

Tutkintorakenne ja opinnot
Kasvatustieteen kandidaatti 180 op
Kieli –ja viestintä opinnot 22 op
-suunnittelu, orientaatio-opinnot
-tvt-opinnot, viestintä
-englanti, ruotsi
Kasvatus-ja aikuiskasvatustieteen perusopinnot 25 op
Kasvatus-ja aikuiskasvatustieteen aineopinnot 50 op
-metodiset aineopinnot 24 op
-sisällölliset aineopinnot 26 op
(- 35 op sivuainevaatimusten mukaisesti avoimessa yliopistossa
-15 op tutkinto-opiskelijana)
Sivuaineopinnot 60 op
-jostakin sopivasta aineesta perus-ja aineopintokokonaisuus
(-25 op + 35 op avoimessa yliopistossa
-esim. psykologia, työ-ja org psykologia, erityisped., kauppatiede)
Vapaasti valittavat opinnot 23 op
*(voi käyttää avoimessa yliopistossa suoritettuja perusop. kokonaisuuksia)
-myös koulutusohjelman ehdotuksia

Kasvatustieteen maisteri 120 op
Kasvatus-ja aikuiskasvatustieteen syventävät opinnot 100 op:
-syventävät metodiset opinnot 50 op
-syventävät sisällölliset opinnot 50 op
Vapaasti valittavat opinnot 20 op*
-myös koulutusohjelman ehdotuksia

Reitti yliopistoon
1)Kasvatus-ja aikuiskasvatustieteen perusopinnot 25 op
2)Kasvatus-ja aikuiskasvatustieteen aineopinnot 35 op
3)Sivuaineeksi ajatellun esim. psykologian/ työ-ja organisaatiopsykologian/ erityispedagogiikan/ tms. perusopinnot
4)Sivuaineen aineopinnot
5)Rinnalla avoimen yliopiston opintoina tarjolla olevia kieli-ja viestintäopintoja, englantia, ruotsia, kirjoitusviestintä
6)Ylimääräisiä perusopintokokonaisuuksia 1-2 kpl valinnaisiin käytettäväksi
7)Haku erillisvalinnan avoimen yliopiston väylässä tutkinto-opiskelijaksi aiemmasta tutkinnosta riippuen vaiheen 3 tai vaiheen 6 jälkeen.
8)Täysipäiväisenä tutkinto-opiskelijana loput koulutusohjelman opinnot, pääaine kasvatustiede tai aikuiskasvatustiede valitaan opintojen alussa.

Näistä opinnoista voit suorittaa suurimman osan avoimessa yliopistossa Kymenlaakson kesäyliopistossa
(Opintopolku kaavion ja reittiohjeen on laatinut Itä-Suomen avoimen yliopiston suunnittelija Sari Hakkarainen)

Englannin suullisen kielitaidon harjoittelua

Tammikuussa 2015 Kymenlaakson kesäyliopistossa toteutettiin English Academic and Professional Communication kurssi. Kurssille osallistui yhteensä 13 opiskelijaa ja opinnot suoritettiin kuutena iltana opettaja FM Nina Turusen johdolla. Yhtenä kurssi kohokohdista oli opiskelijoiden toisilleen järjestämä messutapahtuma. Siinä jokainen sai esitellä englanniksi omaa työtään tai harrastustaan.

english 2015 001

Opiskelijat kävivät vuoronperään esittelypisteissä ja saivat hyvää englannin kielen harjoitusta sekä uutta tietoa erilaisista asioista. Illan suosikiksi ja kaikkien lemmikiksi nousi viisi kuukautta vanha labratorinnoutaja Ninni, josta on tulossa isona sokean opaskoira.
english 2015 011 english 2015 018
Kurssilla saatiin  tietoa  vuosikellon eduista niin työn kuin vapaa-ajan suunnittelussa, saatiin jumppaohjeita, kerrottiin hoivakodin arjesta, rokotuksista, sosiaalityöstä, koulutuksesta ja niin edelleen.english 2015 004

Vuosikello

Kurssille tulo oli jännittänyt monia opiskelijoita etukäteen. Opiskelijat mietittivät pystyisivätkö kommunikoimaan muiden kanssa englannin kielellä. Alkujännityksen jälkeen huomattiin, että kurssilla vallitsi innostava ja rento ilmapiiri, joka rohkaisi jokaista puhumaan englanniksi.  Kurssin jälkeen opiskelijat olivat tyytyväisiä siihen kuinka englannin kielen puhuminen oli tullut helpommaksi. He saivat paljon uusia tietoja ja taitoja siitä kuinka omaa kielitaitoaan voi kehittää edelleen. english 2015 022

Elämän ohjeita

Elämän ohjeita

Ryhmätheraplay B -osa

Aiemmin Ryhmätheraplay A -osan suorittaneet opiskelijat kokoontuivat 19.-20.3.2014 Kymenlaakson kesäyliopistolle täydentämään koulutustaan B-osalla. Kouluttajana toimi Ryhmätheraplay-kouluttaja ja työnohjaa, konsultoiva erityislastentarhanopettaja Anita Vataja.

B-osan koulutuspäivässä syvennettiin Ryhmätheraplayn teoriaa ja menetelmää opiskelijoiden omien videoitujen ryhmätapaamisten pohjalta. Niin oman kuin toisten videoiden katsominen herätti ajatuksia ja vilkasta keskustelua siitä, miten omaa työskentelyään voisi kehittää eteenpäin. Keskustelun pohjalta löydettiin uusia asioita toimia oman ryhmän kanssa. Opiskelijat tekivät myös erilaisia harjoituksia, joita he voivat toteuttaa lasten kanssa. Kesäyliopiston luokkahuone muuttuikin ajoittain teoriaopiskelun vastapainoksi iloiseksi leikkien testauskentäksi.

kuvat 050
Ryhmätheraplay B-osan opiskelijat ja heidän opettajansa Anita Vataja (toinen oikealla)

Suomen Ryhmätheraplay yhdistyksen mukaan ”Theraplay-terapia on vuorovaikutuksellinen, leikkisä lyhytterapia joka pyrkii vahvistamaan lapsen ja tämän hoitajan välistä kiintymyssuhdetta, lapsen tervettä itsetuntoa ja kykyjä toimia sosiaalisissa suhteissa”. Yhdessä koulutuksen A- ja B-osa muodostavat perusosan Ryhmätheraplay- ohjaajakoulutusta. Tutkintoon tarvitaan myös mm. työnohjausta, jatkokoulutuspäiviä ja kirjallisia raportteja.